Talous

Talous

Seura saa tuloja ensisijaisesti harjoitusmaksuista, kurssitoiminnasta, kilpailutoiminnasta sekä julkisista tuista (esim. kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö). Helsingin kaupunki on subventoinut ratamaksuja.

Eri kaupungeissa ja kunnissa uintia koskeva tukipolitiikka vaihtelee, ja tästä syystä uimaseurojen toimintaedellytykset vaihtelevat eri alueilla. Yleisesti voidaan todeta, että ratamaksut ovat korkeita pääkaupunkiseudulla ja Märskyssä. Voidaan odottaa, että kulut nykyisestään kasvavat samalla kun saadun tuen määrä vähenee.

Myös muita apurahoja ja avustuksia pyritään hankkimaan. Rahavirrat muilta yhteistyökumppaneilta, kuten yrityssponsoreilta, ovat satunnaisia ja nimellisiä.

Seuran menot koostuvat pääosin palkoista sekä niihin liittyvistä kuluista ja tilavuokrista (radat, liikuntatilat).

Seura maksaa tällä hetkellä nuorten kilpauimareiden starttimaksut. Leirit, kisamatkat ja niihin liittyvät yöpymiset ja ruoat, samoin valmentajien kisa- ja leirikustannukset jyvitetään osallistuneille uimareille.

Mikäli seura osallistuu kisamatkojen kustannuksiin, priorisoimme kansallisia ja kansainvälisiä arvokilpailuja, mahdollisuuksien mukaan kaksi kansainvälistä kisaa vuosittain.

Taloushallinnossa on yksi puolipäiväinen työntekijä (rahastonhoitaja). Seuran käytössä on Eventilla-järjestelmä maksujen keräämiseen ja valvontaan. Kirjanpitoa hoitaa Tilitoimisto Pieni Taivas Oy.

Kehitystarpeet taloushallinnossa

Reaaliaikainen talousraportointi tulee saada paremmaksi. Keskustelut yhteistyötahojen hinnoittelupolitiikasta tulee saada nykyistä aktiivisemmaksi. Lisäksi etsimme tehokkaammin yhteistyökumppaneita.

Harjoitusmaksut

Harjoitusmaksut tarkistetaan vuosittain elokuussa. Harjoitusmaksut ovat maksettavissa syys- ja kevätkauden osalta kertamaksuna, kaksi kertaa kaudessa maksettavana maksuna tai kuukausittaisina harjoitusmaksuina. Harjoitusmaksut muodostuvat harjoitusmäärien perusteella.

Kaupungin tuet

Kaupunki tukee ratavuoroja ja antaa toiminta-avustusta urheiluseuroille. Kaupungin tukipolitiikka muuttui syksystä 2016 ja se vaikuttaa ratavuorojen tukimäärään ja tuen saannin edellytyksiin sekä hankaloittaa tukien määrän ennakoimista. 

Apurahat

Seura anoo vuosittain eri säätiöiltä taloudellista tukea toimintaansa. Vuosina 2013-2015 HSS sai Opetus- ja kulttuuriministeriön tukea nuorten valmennuspäällikön palkkaukseen. Lisäksi seura anoo apurahoja eri säätiöiltä toimintaansa vuosittain.

Yhteistyökumppanit

Helsingin kaupunki, Urheiluhallit, Uimaliitto, Mäkelänrinteen lukio, LYK, kaupungin uimahallit, Pihlajalinna.

Joillakin uimareilla on henkilökohtaisia tukijoita ja heillä on kirjalliset sopimukset yhteistyöstä. Seura etsii jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita.

Varainhankintasuunnitelma ja varainhankinnan periaatteet

  1. Kurssitoimintaa tehostetaan. Pyritään löytämään lisää uimakoulutoimintaan soveltuvaa allastilaa, ja tutkitaan onko nykyistä allastilaa mahdollista käyttää tehokkaammin, esimerkiksi köyttämällä ratoja poikittain.

  2. Tutkitaan mahdollisuutta saada käyttämättömät vuorot paremmin kontrolliin ja sen onnistuessa hyvitystä käyttämättömistä vuoroista.

  3. Seura listaa mahdolliset avustustahot, ja tekee suunnitelman siitä, mihin tarkoitukseen ja milloin ko. tahoilta haetaan avustuksia.

  4. Hallitus hyväksyy kaikki avustushakemukset ja puheenjohtaja allekirjoittaa ne.

  5. Vanhempaintoimikunta koordinoi talkootyön, sponsorirahan, myyjäisten ja arpajaisten käyttöä seuran muun varainhankinnan osalta.

  6. Uintiryhmien sisäistä varainhankintaa voidaan tehdä ryhmän kulujen kattamiseksi edellyttäen, että varat kerätään seuran tilille, niiden käyttö kohdennetaan ryhmän joukkueenjohtajan tai muun ryhmäaktiivin osoittamalla tavalla ryhmän yhteisiin kuluihin, ja ryhmäkohtaisen varainhankinnan tuotoista erikseen sovittava osoitetaan koko seuran hyväksi.