Uimaliiton valmennuspäällikkö Ippe Natunen, vammaisuinnin valmennuspäällikkö Kati Kauhanen ja Jani Sievinen pistäytyivät Akatemiakiertueen vierailulla Simmiksessä kertomassa liiton kuulumisia ja Janin puhui uimareille ja heidän vanhemmilleen omasta uintiurastaan.
Valmennuspäällikkö Ippe Natunen kertoi Uimaliiton toimenpiteistä huippu-uinnissa eilen, tänään ja tulevaisuudessa. Esitys löytyy tämän linkin takaa. Päävalmentaja Matti Mäki ja Uimaliitto olivat puhuneet Simmiksen valmennuksesta samana päivänä aikaisemmin ja iloksemme huomasimme, että valmennuspäälliköllä oli hyvät tiedot nuorten valmennusryhmistämme. Liitto tukee Simmiksen toimia uimarin urapolulla.
Vammaisuinnin valmennuspäällikkö Kati Kauhanen muistutti, että häneen voi olla yhteydessä, mikäli seurassamme on uimareita, joille vammaisluokitus voisi olla todennäköinen. Häneen saa yhteyden kati.kauhanen@uimaliitto.fi. Seuramme Jessika Markkanen (1999) ui vammaisluokituksen turvin myös kansainvälisissä arvokisoissa ja harjoittelee Simmiksen Rollo-ryhmässä.
Uimaliiton General Manager, maailman ehdottomalla huipulla uinut Jani Sievinen esitteli upeaa uraansa. Nuoret uimarimme saivat kuulla perustiedot Janin urasta. Maailmanmestaruudet, Olympia-hopea ja useat maailmanennätykset tekivät vaikutuksen kuulijoihin.Viimeistään se tosiasia, että 200 SKU maailmanennätyksen vei sen oltua voimassa yhdeksän vuotta Michael Phelps, kertoi nuorelle yleisölle, millä tasolla Jani on ollut.
Harjoittelu 7-13 vuotiaana Janilla oli päivittäistä. Myös hieronta oli aikataulutettu kerran viikkoon. Urheilu oli monipuolista yleisurheilusta hiihtoon, monien muiden lajien lisäksi. Jännintä lienee oli kuulla, että Janilla oli ensimmäinen vapaapäivä vasta 16-vuotiaana. Janin ammattimainen valmentautuminen alkoi 16-vuotiaana. Tällöin mukaan tulivat myös viikottaiset hierojatapaamiset. Jani lopetti koulun peruskoulun jälkeen. Se oli päätös, joka takasi hänen valmentautumisensa maailman huipulle. Jani ei missään tapauksessa suositele nykyisten luokattomien lukioiden maailmassa koulun lopettamista peruskouluun. Janin oma uintiura jatkui 32-vuotiaaksi, poikkeuksellisen pitkään siis. Sen jälkeen Jani perusti omat uintiklinikat, joissa hän jakaa uintitietouttaan.
Janin pääviesti uimareille oli, että kehittyäkseen pitää harjoitella, harjoitella ja harjoitella.Lisäksi pitää levätä riittävästi ja muistaa syödä. Jani söi joka päivä kouluruoan hyvällä ruokahalulla. Pitkät yöunet antoivat kropalle aikaa palautua. Monipuolinen ravinto, vitamiinit ja tasapainossa ollut harjoittelu ja lepo olivat hänen valmentautumisensa pääkohtia.
Perheen osuutta Jani korosti kautta esityksen. Se, että isä valmensi, oli yksi osa perheen panostusta. Mutta äiti vastasi kotikentästä- ruoka, pyykit, treeni- ja kisakassien pakkaukset ja purkamiset olivat hänen vastuulla. Kisoissa äiti oli aina mukana ja sisar oman uintiuransa lopetettuaan jatkoi Janin uran tukemista omalla tahollaan. Janin sanojen mukaan uinti on koko perheen harrastus ja ne, joilla jokainen perheenjäsen tukee uimaria matkalla huipulle, ovat hyvissä lähtöasemissa matkalla huippusuorituksiin.
Työssään Uimaliitossa Jani kiertää seuroja ja antaa harjoitteluvinkkejä altaalla junnu-uimareille. Rutistimme häneltä lupaksen tulla myös Simmikseen vierailulle, josta infoa kun Matti Mäki ja Jani sopivat päivän.
