Säännöt ja yhdistyslaki

Seura noudattaa toiminnassaan yhdistysrekisterissä olevia seuran sääntöjä sekä yhdistyslakia. Tämä koskee yhdistyksen kokouksia, niiden koollekutsumista, päätösvaltaa, jäsenyyttä ja muita hallinnollisia asioita.

Seuran säännöt löydät täältä

Yhdistyksen jäsenkokous

Yhdistyksen jäsenkokous käyttää ylintä päätösvaltaa seurassa. Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä.

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta annetulla ilmoituksella seuran nettisivuilla. Kokouksen sijainti ilmoitetaan kokouskutsussa.

Yhdistyksen ylimääräinen jäsenkokous kutsutaan tarvittaessa koolle yhdistyksen sääntöjen mukaisesti (kts säännöt).

Kokouksissa äänivaltaa voivat käyttää seuran 15 vuotta täyttäneet jäsenmaksun toimintavuonna maksaneet jäsenet, ainaisjäsenet sekä kunniajäsenet.

Kevätkokous on pidettävä vuosittain huhtikuussa. Kevätkokouksessa esitellään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase) sekä tilintarkastajan kertomus ja päätetään vuosikertomuksen sekä tilinpäätöksen vahvistamisesta. Lisäksi kokouksessa päätetään hallituksen vastuuvapaudesta päättyneen tilikauden osalta.

Syyskokouksessa vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi vuodeksi. Syyskokouksessa myös valitaan hallituksen jäsenet alla kuvatulla tavalla.

Hallitus ja keskeiset toimihenkilöt

Seuraa johtaa neljän - kuuden henkilön muodostama hallitus. Hallitukseen valitaan jäsenet kaksivuotiskaudelle seuran syyskokouksessa. Kolme jäsentä on aina kerrallaan erovuorossa. Jäsenten kausia ei ole rajoitettu. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan vuosittaisessa järjestäytymiskokouksessaan. Lisäksi valitaan hallituksen varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja ja hallituksen sihteeri. Muista hallituksen jäsenten tehtävistä sovitaan erikseen.

Hallitus kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Tarvittaessa kokouksia voidaan pitää puhelimitse tai sähköpostitse noudattaen hallituksen toimivaltaisuutta koskevaa sääntöä.

Hallituksen päätöksistä tiedotetaan asiasta riippuen tarkoituksenmukaisella tavalla, joko suoraan asianosaisia koskien tai yleisemmin koko jäsenistölle seuran nettisivuilla. Hallituksen kokouksen pöytäkirjoja ei julkaista, niiden sisältämien yksittäisten henkilöiden henkilökohtaisten tietojen vuoksi.

Hallituksen työstä ja tuloksista kuitenkin pyritään tiedottamaan niin avoimesti kuin mahdollista, esim. talousarvioesitystä tehtäessä ja seuralle maksettavia maksuja (esim. harjoitus- ja kilpailumaksut) kommunikoitaessa hallitus avoimesti esittelee päätösten taustat.

Lisätietoja seuran toimintakäsikirjasta ja puheenjohtajalta.

Seura saa tuloja ensisijaisesti harjoitusmaksuista, kurssitoiminnasta, kilpailutoiminnasta sekä julkisista tuista (esim. kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö). Helsingin kaupunki tukee ratamaksuja.

Eri kaupungeissa ja kunnissa uintia koskeva tukipolitiikka vaihtelee, ja tästä syystä uimaseurojen toimintaedellytykset vaihtelevat eri alueilla. Yleisesti voidaan todeta, että ratamaksut ovat korkeita pääkaupunkiseudulla ja Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa. Voidaan odottaa, että kulut nykyisestään kasvavat samalla kun saadun tuen määrä vähenee.

Myös muita apurahoja ja avustuksia pyritään hankkimaan. Rahavirrat muilta yhteistyökumppaneilta, kuten yrityssponsoreilta, ovat satunnaisia ja nimellisiä.

Seuran menot koostuvat pääosin palkoista sekä niihin liittyvistä kuluista ja tilavuokrista (radat, liikuntatilat).

Seura maksaa kilpauimareiden starttimaksut. Leirit, kisamatkat ja niihin liittyvät yöpymiset ja ruoat, samoin valmentajien kisa- ja leirikustannukset jyvitetään osallistuneille uimareille.

Harjoitusmaksut

Harjoitusmaksut tarkistetaan vuosittain elokuussa. Harjoitusmaksut ovat maksettavissa syys- ja kevätkauden osalta kertamaksuna, kaksi kertaa kaudessa maksettavana maksuna tai kuukausittaisina harjoitusmaksuina. Syyskauden harjoitusmaksu sisältää syys-joulukuun, kevätkauden harjoitusmaksu sisältää tammi-kesäkuu. Kesäharjoittelu laskutetaan erikseen. 

Kaupungin tuet

Kaupunki tukee ratavuoroja ja antaa toiminta-avustusta urheiluseuroille. Avustuksia haetaan vuosittain. 

Apurahat

Seura anoo vuosittain eri säätiöiltä taloudellista tukea toimintaansa.

Yhteistyökumppanit

Helsingin kaupunki, Urheiluhallit, Uimaliitto, Mäkelänrinteen lukio, LYK, Helsingin kaupungin uimahallit, Helsingin Urheilulääkäriasema, Kuortaneen Urheiluopisto.

Joillakin uimareilla on henkilökohtaisia tukijoita ja heillä on kirjalliset sopimukset yhteistyöstä. Seura etsii jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita.

Varainhankintasuunnitelma ja varainhankinnan periaatteet

1. Kurssitoimintaa tehostetaan. Pyritään löytämään lisää uimakoulutoimintaan soveltuvaa allastilaa, ja tutkitaan onko nykyistä allastilaa mahdollista käyttää tehokkaammin.
2. Tutkitaan mahdollisuutta saada käyttämättömät vuorot paremmin kontrolliin.
3. Seura listaa mahdolliset avustustahot, ja tekee suunnitelman siitä, mihin tarkoitukseen ja milloin ko. tahoilta haetaan avustuksia.
4. Toiminnanjohtaja laatii avustushakemukset ja hyväksyy ne yhdessä puheenjohtajan kanssa.
5. Vanhempaintoimikunta koordinoi talkootyön, sponsorirahan, myyjäisten ja arpajaisten käyttöä seuran muun varainhankinnan osalta.